Jokivarrenmökin juhannuskarkelot

Jälleennäkemisen riemua, vihtojen tekoa, pelejä ja pelaamista, grillaamista, syömistä, saunomista, juhannuskokko,  kävelyretkiä, parien synttäreiden viettoa, kiireetöntä oleilua, yhdessäoloa - siitä on perinteinen juhannus tehty!

Pikkuneiti 2 v:

 ...minua ei saa läpsytellä, tuumasi lauteilla isänsä vihtoessa vieressä...

...tuossa on noita läpsyttimiä, tuumasi saunan kuistilla vihtapinoa katsellessaan...

Niin kulta, se on vihta ;)

Betsy

 

Juhannustaikojen aikaa

Muistan kun pikkutyttönä etsittiin seitsämän kukkaa tyynyn alle ja odoteltiin unta tulevasta sulhasesta. Ennen unen tuloa tarkistin että olihan kukkia varmasti seitsemän ja kas, tyynyn alla kuhisikin jos jonkinmoista öttiäistä! Niin sai kukat kyytiä ja sulho jäi näkemättä ;)

Viime kesänä omasta pihasta olisi löytynyt tällaiset kukkijat tähän juhannustaikaan. Tänä vuonna kesä on senverran myöhässä että näissä on vasta nuppuja. Onneksi siis ei ole tarvetta tälle taialle.

Sen sijaan keskityn tähän toukokuussa kuvaamaani jokivarren mökin saniaiseen:

Uskomuksen mukaan saniaisen saattaa nähdä kukkivan vain Juhannusyönä. Silloin kukka pitää kiireesti poimia, koska kukka tuo poimijalleen taikavoimia.

Onneksi tämän saniaisen vieressä on katos missä voin tarpeen tullen pidellä sadetta odotellessa...

Aurinkoista Juhannusta!

Betsy

Voi kukka

Alkukesästä lehmälaitumella kukkii voikukkameri. 

Ainakin siihen asti kunnes märehtijät pääsevät herkuttelemaan.

Ja onhan se upean näköinen - jos tykkää keltaisesta. 

Minä inhoan keltaista... Ja meidän nurmikko on TÄYNNÄ voikukkia! 

Niitä puskee kukkapenkistä, mansikkamaalta, nurmikolta 

ja siis joka paikasta. Aluksi kävin taistelua voikukkia vastaan, mutta hei kannattaako? Kun aidan toisella puolella on alla olevia hahtuvia:

Juu ei! 

Antaa siis kaikkien kukkien kukkia vaan.

Ja nämä hahtuvapallothan on kauniita! 

Lopetin taistelun mahdotonta vastaan, 

mieluummin istun keinussa ja nautin kesästä ;)

Voikukkien sanotaan olevan superfoodia. 

Jospa sitä ensi kesänä rohkenis kokeilla kun 

tarjontaa on ihan kotiovella asti ;)

Ylläolevat kukat kukki viime kesänä mutta ihan 

ovat olleet yhtä kauniita tänäkin kesänä. 

Jos siis tykkää keltaisesta...

Taistelussa luovuttanut,

Betsy

Rannalla tuulee

Ensimmäinen viikonloppu saaressa tälle kesää. 

Eilen aamulla heräsimme sateen ropinaan 

ja meren pauhuun. Tuuli oli kova 

ja vaahtopäät korkeita.

Tiirojen taistelu tuulta vastaan oli huvittavaa 

katseltavaa. Yhä uudelleen yrittivät lentää

vastatuuleen, välillä aallonharjalla keikkuen, 

välillä rannalla voimia keräten. Sinnikyydestä 

kyllä olisivat palkkion ansainneet ;)

Suurin osa tiiroista oli dyynin takana. 

Sama meininki niillä oli sielläkin: tuulta päin! 

Läheisestä kalastajakylästä tätä olisi 

voinut seurata tuvan lämmössä...

Epäonninen västäräkki oli tehnyt pesän 

terassin alle. Tuohtuneena tuli asiaa 

toimittamaan aina kun ovesta kuljimme. 

Sateesta johtuen ovemme kävi onneksi 

harvakseltaan...Nyt saakin rouva rauhassa 

pesiä seuraavat viikot kun muut kiireet 

pitävät meidät pois saaresta jonkin aikaa ;)

Tuulen tyyntymistä odotellen,

Betsy

Mitäpä näitä säästelemään ;)

Viime kesältä on paljon kuvia kukista. 
Mitäpä näitä säästelemään kun voi 
kuvata kukkia tänäkin vuonna!

Tässä jokivarren mökin kesäkuun kukkivat:

Betsy

Kesälaitumella

Kauan odotettu päivä: naapurin lehmät 

pääsivät tänään kesälaitumelle. 

Ruokapöydästä on hyvä näkyvyys pellolle ja 

on mukava katsella lehmien ohimarssia lypsylle. 

Jonkun kerran kesässä ruoho on vihreää 

meidänkin aidan takana ja lehmät ovat ihan lähellä. 

Viime kesänä näytti tältä:

Lällällää!

 

En hymyile, en varmasti!

Voitko lopettaa sen kuvaamisen?

Mansikki mitä olet mieltä maidon halpuuttamisesta?

Näkyyks sarvet?

HÄH??

 

 Leppoisaa hommaa tuo märehtiminen ;)

Betsy